Artikkeliaihe: #selviytyminen #resilienssi #sosiaalipsykologin #blogi
Elämässä on väistämättä aikoja, jolloin se ei kohtele meitä silkkihansikkain. Tilanteet muuttuvat äkisti, joudumme sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin, reagoimaan ja luomaan uusia suunnitelmia voimakkaankin stressin alaisena. Muutos voi horjuttaa arvomaailmaamme, aikatauluamme, tulevaisuudensuunnitelmiamme, kehitystämme ja kenties jopa fyysistä olemassaoloamme. Resilienssi tarkoittaa onnistunutta selviytymistyötä ja lopputulosta näistä meihin yksilöinä kohdistuvista uhista huolimatta. Uhat ja muutokset voivat olla pysyviä tai väliaikaisesti elämäämme vaikuttavia.
Resilienssi ei ole sisäsyntyinen ominaisuutemme, vaan asia, joka kehittyy elämämme aikana automaattisesti, kun opimme elämästä ja asioista kohtaamalla eriasteisia haasteita. Resilienssiä voi myös harjoitella.
Millainen sitten on resilientti ihminen? Hänellä on usein takana elämänkokemuksia, jotka ovat vaikuttaneet hänen suhtautumiseensa elämään ja vahvistaneet selviytymiskykyä. Hän osaa toimia ja ajatella siten, että hän säilyttää kykynsä toipua. Resilientti ihminen säilyttää toimintakykynsä muuttuvissa ja vaikeissa elämäntilanteissa ja stressaavissa muutostilanteissa. Hänellä on suoranainen elämänhalu selvitä joka tilanteesta tai tilanteessa, ja hänellä säilyy ajatus siitä, että on asioita, joihin hän voi elämässään itse vaikuttaa. Hän pohtii eri näkökulmia, mutta määrittelee lopulta sen, minkä merkityksen tai tulkinnan hän tapahtuneelle antaa. Hän säilyttää aktiivisen toimijuutensa siltä osin, kuin se on mahdollista, tapahtumien aikana tai niiden jälkeen. Hän ei jää passiivisesti uhrin rooliin, vaikka käsittelee ja kohtaa siihenkin liittyvät tunteet. Resilientti määrittelee itsensä selviytyjäksi. Hänellä on vahva halu selvitä, ja oman työstön lisäksi hän osaa hakea apua, ja toisaalta tunnistaa myös heitä, joita voi itse auttaa.
Resilientti on usein elämästä kiinnostunut ihminen, joka luottaa omaan ongelmanratkaisukykyynsä tunnistaen vahvuutensa. Hän tietää, mihin hän pystyy ja mihin ei yksin pysty. Hänellä on vastavuoroisia ihmissuhteita, joiden varaan hän pystyy riittävästi välillä laskeutumaan. Resilientti ihminen on usein myös henkilö, joka osaa käyttää myönteisten tunteiden voimaa antaen kuitenkin myös surulle, pelolle ja muille vaikeammillekin tunteille niiden vaatiman tilan. Hän saattaa yhtä negatiivista asiaa käsiteltyään tyynnyttää mieltään keskittymällä ajattelemaan viittä asiaa joista hän on kiitollinen ja jotka saavat aikaan miellyttäviä tunnetiloja.
Resilientti ihminen myös näkee lähelle ja kauas, lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Vastoinkäymisen kohdalla heille on luontevaa miettiä, mikä merkitys tapahtuneella on viikon kuluttua, entä kuukauden, vuoden ja viiden vuoden kuluttua. Resilienssi on siis mielen joustavuutta, luottamusta omiin voimavaroihin ja tulevaan.
Jos haluat, resilienssin kolmen kärki auttaa sinua tutustumaan omaan selviytymishaluusi ja kykyysi:
- Minkä merkityksen tapahtuneelle annat – osaatko löytää kaikki näkökulmat ja lopulta sen, mikä tukee parhaiten selviytymistäsi?
- Mihin voit itse vaikuttaa ja keneltä saat tarvittaessa apua?
- Mikä tapahtuneen merkitys on nyt, kuukauden kuluttua, tai vuoden kuluttua?
Riikka Grå 
Sen tosiasian itsellensä tunnustaminen että omat voimavarat ja tiedot eivät aina riitä on mielestäni se kaikkein kipein kohta asioiden ratkaisemisen kannalta. Hyvä apu antaa voimia rämpiä eteenpäin päivä kerrallaan, jolloin on myöskin aikaa erilaisten vaihtoehtojen punnitsemiseen.
TykkääTykkää