Johtajan suurin menestyksen salaisuus on kuunteleminen. Vasta sitten tulee kaikki muu.
Ihmiset haluavat tulla kuulluksi ja tulla kuulluksi vielä jopa oikein. Siten, että heidän mielipiteensä on kuultu, otettu vastaan ja hyväksytty, ymmärretty. Vasta tämän jälkeen voit johtaa heitä.
Työntekijäsi ovat avain menestykseen etenkin silloin, kun he ovat työstään innostuneita, sitoutuneita, motivoituneita. Silloin he ovat emotionaalisessa turvassa epävarmoinakin aikoina, tekevät parhaansa yrityksen eteen ja eivät juurikaan kärsi muutosvastarinnasta. Pikemminkin haluavat kehittää ja olla etulinjassa siihen parhaita reittejä rakentamassa.
Työntekijöissä on äärimmilleen joustavia ja kuuntelevia ihmisiä. Siellä on varsin aktiivisia asiantuntijoita ja vaihtoehtojen kartoittajia, jotka tunnistavat mahdollisia toimintamalleja, mutta kuuntelevat silti enemmän ulkopuolelta tulevia ohjeita, kuin tuovat omia löytöjään esiin. Sitten on heitä, jotka tuovat ajatuksensa vähintäänkin kirkkaasti esiin, suoraan tai takanapäin eivätkä aina myöskään jousta. Jokaisella heistä on ikään kuin eri pomo, sillä he näkevät pomossaan eri puolia, jotka vaikuttavat yksilöihin eri tavoin. Tätä emme usein tule ajatelleeksi. Jokaisella työntekijälläsi on eri pomo, vaikka olet sinä siinä, yksi ja sama.
Yhteistä on, että jokainen heistä tarvitsee pomon, joka on valmis kuuntelemaan sekä kysymään. Yhteistä on se, että vuorovaikutuksen pitää olla aktiivista ja elävää, päivittäistä. Asioista pitää puhua suoraan, kuunnella ja oppia vastavuoroisesti. On tiedettävä mitä henkilökuntasi ajattelee ja puhuu. Sen löydät vain olemalla riittävästi läsnä ja kuulolla. Käyttämällä lausahduksia ”kerro lisää”, ”hyviä näkökulmia”, ”kuinka sinusta tämän asian voisi tehdä” jätät enemmän tilaa muille. Se ei ole sinulta pois vaan voit löytää sieltä merkittäviä työhön liittyviä menestystekijöitä. Luottamus ja kyky uudistua asuvat tässä toimivassa vorovaikutuksessa.
Kun ihminen tulee syvästi kuulluksi ja ymmärretyksi, sen merkitys työssäjaksamiselle, motivaatiolle ja kehittymiselle on korvaamaton.
Osaatko sinä pysähtyä kuuntelemaan (ja kysymään)? Meillä voi olla tunne, että koska ymmärrämme kuulluksi tulemisen merkityksen, osaamme automaattisesti huomioida sen käytöksessämme suhteessa työntekijöihin. Se ei ole niin. Voi olla, että kaikesta tiedosta huolimatta toimimmekin niin, ettei ihminen koskaan ehdi muutamaa ensimmäistä lausetta pidemmälle, kun olemme jo omalla agendallamme tuomassa vähän näkökulmia asioihin. Harmillisesti tämä on enemmän kuin yleistä.
Tiedämme kaikki ihmisiä, jotka eivät koskaan kuuntele tarinaa loppuun, tai esimerkiksi kysy lisää. Ei, vaan he puhuvat jo heti kohta itsestään, omista ajatuksistaan, omista merkityksellisistä kokemuksistaan. Kuitenkin heille jää tunne, että he ovat kysyneet ja kuulleet, olleet kiinnostuneita ja tuoneet sen esiin. Absurdia. Muut ympärillä taas kokevat, etteivät tulleet kuulluksi eikä toinen oikeasti ole yhtään kiinnostunut.
Surullista on, että tällaiset johtajat eivät huomaa, kuinka työntekijät vastaavat vain lauseella tai kahdella, välttämättömimmän (päästäkseen pois tilanteesta). He eivät huomaa, että hiljaisempia työntekijöitä jännittävät keskustelut, koska he saavat aina takaisin vain itsestään irrallisia kommentteja, jotka eivät millään tavalla auta heitä työssään. Työntekijät eivät aina ehtisi tai jaksaisi kuunnella, yhteistä rajapintaa ei löydy. Ei olla enää omalla tontilla tai motivoituneita, vaan sen johtajan armoilla, joka ei oikeasti kuuntele tai välitä, vaikka niin luulee. Ethän ole sellainen pomo?
Kun ihminen tulee oikeasti kuulluksi, hän rentoutuu, muuttuu puheliaammaksi, uskaltaa sanoa ja tehdä enemmän, innostuu, kokee olevansa merkityksellinen. Tällainen työntekijä on aarre ja sinusta tulee aarre heille. Motivaatio, into, uskallus, hyvä olo, luottamus – niitä kai jokainen haluamme yrityksen pääomaksi.
Kuule, älä kössi vaan kuuntele. Vasta sitten voit johtaa.
Riikka Koivisto
johtaja
YTM sosiaalipsykologi