Artikkeliaihe: #sosiaalipsykologia #motivaatio
Motivaatio on käyttövoimaa. Joskus on löydyttävä motivaatiota liikkua enemmän, rauhoittaa elämää tai viedä jokin projekti maaliin. Kaikki, mitä suunnittelet, antaa merkitystä sille, mitä olet ja teet juuri nyt. Se, minkä teet nyt, rakentaa tulevaisuutesi. Tämän hetken teoilla voit joko luoda tavoittelemasi tulevaisuuden tai sabotoida sitä.
Motivaatiostasi riippuu se, millä halulla ja innolla käytät taitojasi ja resurssejasi tavoitteesi saavuttamiseksi. Yleensä haluamme elää elämää omalla tavallamme, jonka vuoksi motivaatioon tarvitaan sisäistä kipinää, ellei jopa roihua asian puolesta. Yleensä haluamme myös tehdä jotakin, jossa voimme tehdä jotakin inhimillisesti suurempaa, kuin itse olemme. Tavoittelemme myös hyvää oloa niin fyysisesti kuin psyykkisesti ja sosiaalisesti. Haemme merkitystä ja syvyyttä elämäämme.
Muutosmotivaatiossa on tärkeä tuntea omat tapansa, jotka pitävät kiinni vanhassa. Teemme reilut 2000 päätöstä vuorokaudessa siten, että noin 90% niistä on autopilotilla. Autopilotti pitää sinut turvassa tutuissa tavoissa ja turvallisessa, energiaa säästävässä tilanteessa. Mitä tehdä, kun haluamme tavoitella jotakin tämän aidatun alueen ulkopuolelta, jossa ruoho on oikeasti vihreämpää?
Tarvitaan sisäistä kompassia – joka osoittaa sinne, mihin tavoittelet. Teetkö oikeita asioita tavoitetta kohti pyrkiessäsi? Voit joutua matkan varrella tarkistamaan suuntaasi moneen kertaan, tärkeintä on se, että tiedät mihin suuntaan haluat. Sisäinen kompassi mielikuvana on vahva. Siihen on helppo palata, kun miettii, miksi oikeastaan teet tiettyjä asioita. Kaikki me tiedämme hetket, kun olemme käyttäneet toiminnastamme sanoja ”repsahdin”, ”luovutin”, ”epäonnistuin (taas)”, ”moti loppui”. Näiden yli ja ohi pääsemisessä tarvitaan sitä muutosmotivaatiota, sisua ja sitkeyttä, joka meistä löytyy, kun sisäinen motivaatio ja kompassi on mukana matkassa.
Oikeastaan – jos muutokseen vaadittavien tapojen muuttaminen ei hieman haasta sitä, kuka olet, muutoskaan ei ole kovin pysyvä. Me ihmisethän pystymme hämmästyttävällä tavalla tsemppaamaan viikon pari. Sen jälkeen alkaa kohtuullisen usein mielen neliraajavastaanharaus. Se on siis normaali reaktio uuteen tilanteeseen ja siihen voi suhtautua huvittuneen uteliaasti. Mitä asiaa sillä on?
Jos asia on jonkun toisen toiveen palvelemista, homma on melkein siinä. Jos asia on tärkeä itsellemme, pysymme päätöksessämme paremmin ja samalla rakennamme identiteettiämme. Kuka olen tavoittelemani muutoksen jälkeen? Millaista on herätä aamulla muutoksen toteuduttua? Millaista on elää arkea muutoksen toteuduttua? Kuka muutoksen huomaa ensimmäisenä? Onko paluuta vanhaan? Milloin muutoksesta tulee uusi normaali?
Usein tarvitsemme oman tiimimme, kaikessa muutoksessa. Jonkun, joka uskoo meihin. Samalla meidän pitää uskoa itseemme ja asiaamme ilman epäilyksiä. Vaikka tulisi pientä takapakkia – sen tehtävä on vain mitata sitä, kuinka tärkeää meille jokin tavoite on ja näin säilyttää sisäistä motivaatiotamme tavoitteen suhteen.
Tässä vaiheessa nousee yksi asia ylitse muiden: Minkä merkityksen annat asioille ja mikä sen myötä on sisäisen puheesi sävy. Puhutko itsestäsi sanoilla: ”Minulla on ongelma” vai puhutko sanoilla ”Minulla on tapoja, jotka eivät ole olleet hyväksi”. On paljon helpompi käsitellä inhimillisiä tapoja ja lähteä rakentamaan korvaavia, uusia ja hyviä tapoja suhteessa siihen, mitä muutosta toimintaasi tavoittelet. ”Ongelma” menee syvemmälle ja tuo sisäiseen puheeseen negatiivista painetta ja ehdottomuutta, joka johtaa niin kovin helposti luovuttamiseen.
Huolehdi siis, että puhut itsellesi niin, että autat muutosta toteutumaan. ”Minulla on tapoja, joita voin muuttaa palvelemaan muutostavoitettani paremmin”. Tapoja voi rakentaa yksi kerrallaan korvaamaan aikaisempia tapoja. Rakentamalla tapoja pala kerrallaan vältät huonon fiiliksen, jossa väsyt aloittamaan muutosprosessin aina uudelleen – pala kerrallaan tapoja luoden lakkaat luovuttamasta eikä oikeastaan koskaan enää tarvitse aloittaa kokonaan alusta. Olet aina matkalla ja tarkistat vain ajoittain sisäisen kompassisi. Paljon parempi fiilis rakentaa sinulle tärkeää elämää näin. Ja mitä isompi muutos ja tavoite, sen enemmän se saa hengen salpautumaan. Hyvä, juuri silloin olet tekemässä jotain isoa! Toki meidän on välillä pakko olla vahvempia, kuin vahvin tekosyymme. Mutta sekin on helpompaa, kun sisäinen kompassi on käytössä.
Ota valta itsellesi jo aamulla, kun heräät. Älä tartu ensimmäisenä älypuhelimeen tulleisiin viesteihin, älä uutisiin, älä sähköposteihin tai tuoreimpiin podcasteihin. Anna itsellesi 10 minuuttia, jossa palautat sisäisen kompassisi kohdilleen. Etsi se, miksi tänäänkin on Sinun päiväsi mennä töihin, mennä lenkille, mennä tapaamisiin tai kohdata vain itsesi. Anna 10 minuuttia sille, mikä on juuri nyt tärkeää, millä teolla tänään rakastat elämääsi ja omaa energiaasi, tavoitettasi? Anna 10 minuuttia sille, että löydät sen, minkä ainakin tänään haluat tehdä. Valitse tietoisesti, mille annat vallan. Tee päätös. Se, minkälaisille kompassiajatuksille annat vallan, määrittää koko päiväsi energiaa.
Joskus on hyvä muistaa, että kiireinen ei tarkoita samaa, kuin tuottelias. Arvosta aidosti tapaasi ajatella päivääsi ja elämääsi. Jos kuitenkin teet asioita, miksei yhtä hyvin voisi tehdä niitä hyvillä mielin ja hyvällä sisäisellä motivaatiolla. Ja kun mietit tavoitteesi saavuttamista, löytyyhän sieltä tunne: ”Olen ylpeä siitä, kuka minä olen, mitä olen saavuttanut ja kuinka selviän”.
Viritä nyt sisäinen kompassisi huippuunsa – mihin suuntaat ja millaisena? Kuka jakaa matkaasi? Mikä saa sydämesi roihuamaan? Sitten – anna mennä vaan! Jotain tänäänkin tapahtuu.
Kirjoittaja on sosiaalipsykologi, psykoterapeutti ja seksuaalineuvoja Riikka Grå
Riikka Grå 