Jatkoajalta

#sosiaalipsykologin #blogi

Kuulen työssäni usein tämän teeman: Jatkoajalla oleminen. Tästä puhuvat ihmiset, jotka ovat sairastuneet vakavasti ja siitä joko toipuneet tai elävät sairauden kanssa loppuelämänsä tietämättä, kauanko sitä on jäljellä ja milloin viimeinenkään hoitovaihtoehto ei auta. Jatkoajasta puhuvat myös he, jotka ovat vahingoittaneet itseään uuvuttuaan elämään ja sen vaikeuksiin, mutta saaneet riittävän ajoissa tukea sekä he, jotka ovat joutuneet onnettomuuteen tai muutoin elämän ja kuoleman rajan läheisyyteen, jossa elämän jatkuminen ei ole enää itsestään selvyys.

Mitä voisimme oppia heiltä? Tässä kolme tärkeintä:

Kiitollisuus

Heitä yhdistää usein kiitollisuuden tunne siitä, että tähänkin aamuun saa herätä. Elämästä ei katoa kokemusten myötä sen vaikeudet tai niitä voi olla enemmän kuin monella meistä. Silti kiitollisuus elämästä itsessään sekä siitä, että tänään saa käydä ystävän kanssa kahvilla, joku välittää ja laittaa viestiä, voi laittaa ruokaa, käydä töissä, herätä kissan maukumiseen viideltä aamulla ja ajaa autolla eri paikkoihin – niillä on arvoa, koska ne on meinannut menettää. Kiitollisuus tekee elämästä merkityksellisempää ja saa meitä tavoittamaan jotakin omasta ytimestämme ja tavastamme olla olemassa.

Oikea aika elää on juuri nyt  

Koska tulevaisuudesta ei tiedä, asioita ei kannattaisi siirtää loputtomiin tulevaisuuteen, jos ne ovat meille tärkeitä. Mikään ei ole surullisempaa, kuin se, ettei tullut tehneeksi itselleen tärkeitä asioita, jos niitä olisi ollut mahdollista arkeen ripotella. Ajatus siitä, että jonain päivänä on liian myöhäistä, ei ole vain ajatus. Niin tulee joku päivä käymään. Älä siis siirrä tärkeitä haaveita, tarpeita, ratkaisuja ja mahdollisuuksia liian kauas. Meillä on tämä yksi elämä. Arjen keskelle mahtuu aina annoksia niistä asioista, jotka meidän ainakin on saatava elämämme aikana kokea.

Ihmissuhteet

Sillä on väliä, kenen kanssa vietät aikaasi. Jos pidät, arvostat tai rakastat, sano se ja anna sen näkyä. Myös tekoina ja toiselle annettuna arvostuksena ja aikana. Myös toisen ilahduttaminen tuo itsellekin elämänlaatua. Vahvistumme hyvissä ihmissuhteissa ja vahvistamme niissä myös muita. Olemme olemassa vähän enemmän, kun tulemme näkyväksi muiden kanssa asioita jakaessamme. Elämän kukoistusmahdollisuudet moninkertaistuvat. Joten ❤ Ketkä ovat sinun ihmisesi? Minkä tekeminen yhdessä lisää molemmille iloa ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta? Milloin viimeksi laitoit pienen lappusen ystäväsi laukkuun tai työpisteelle löydettäväksi tai puhuit hänestä muille hyvää? Milloin päästit jonkun ihan lähelle? Onkohan näissäkin oikea aika juuri tänään 🙂